Makramee-perussolmut ja solmujen (esi)historiaa
Makramee / macramé on solmujen keinoin tekstuuria luova käsityömuoto, jossa erilaisia solmuja yhdistelemällä saadaan aikaan monenlaisia kuvioita ja tekstiilipintoja. Viime vuosina suomalaisittain kutsuttu solmeilu on näyttäytynyt mm. seinävaatteiden suosiona. 70-luvulta paluun trendien aallonharjalle tehnyt käsityön laji on saanut uuden sukupolven innostumaan taas sisustusesineiden, laukkujen, asusteiden ja jopa vaatteiden ja huonekalujen luomisesta luovalla tavalla.
Ei ole sattumaa, että makrameesta on tullut suosittu käsityömuoto. Sen aloittaminen on helppoa ja melko vaivatonta, kun muutama perussolmu on tullut tutuksi. Kuitenkin tutustumalla solmujen ja punosten laajaan maailmaan, on luovuuden keinot rajattomat. Suuren kysynnän ansiosta erilaisia lankavaihtoehtoja on tullut ominaisuuksien ja värivaihtoehtojen suhteen laajasti saataville, mikä ilahduttaa sekä kokeneempaa kuin uuden harrastuksenkin aloittajaa.
Ennen kuin sukelletaan solmujen tekniikoiden ihmeelliseen maailmaan, tutustutaan hieman niiden menneisyyteen.
Mistä solmujen käyttö koristelussa/ornamenteissa on mahdollisesti saanut alkunsa?
Varhaisimmat nimen omaan makrameetekniikalla eli solmuilla valmistetuista koriste-esineistä on tutkittu paikallisetetuksi muinaiseen Mesopotamiaan, joka kukoisti noin 3000-vuotta ennen ajanlaskua. Tätä on tutkittu kaiverretuista seinäkuvioista. Tuolloin varhaiset paimentolaisheimot asuttivat muinaisia alueita ja perustivat kaupunkeja ja maanviljelyskulttuurin. On mahdollista, että proto-indoeurooppalaisten, eli varhaisimmat yhden eurooppalaisten esi-isien muuttoliikkeen mukana kulkeutui tietous solmujen yliluonnollisesta symboliikasta ja opeista mm. kelteille.
Suomalaisina olemme kiinnostuneita, mikä merkitys solmuilla on ajan saatossa ollut paikallisesti ja mistä niiden estetiikkaan liittyvä arvostus on lähialueille kulkeutunut. Jonkinmoisia alkeellisia solmuja tekivät jo kivikauden metsästäjä-keräilijät. Tuolloin toiminta oli käytännönläheisempää. Sen sijaan solmumaisten koristeellisten kuvioiden historiaa osataan ajoittaa Skandinaviassa ja Suomessakin ja lähialueilla vuosituhansien taakse, sillä sitä käyettiin ornamentiikassa ja, tähän myös liittyen, niin sanottuina taikamerkkeinä. Säilyneet jäänteet ovat toki olleet maatumatonta sorttia, kuten satunnaisia onnenkantamoisesta säilyneitä puunpalasia, kiviä, koruja, aseita ja niin edelleen.
Konkreettisimmat, säilyneet esimerkit solmukuvioista löytyy aivan läheltä: esimerkiksi Suomessakin muinoin käytetty Hannunvaakuna on solmukuviota henkivä nauhamainen symboli. Sitä onkin käytetty mm. suojelussymbolina talojen kyljissä. Symboli linkittyy vahvasti Suomeen, mutta on löydetty tätä ennen myös Gotlannin muinaisista muistokivistä. Gotlannin kuin Ruotsin Götanmaankin on joissain yhteyksissä tulkittu olleen goottien asuttama, ja gootteja on pidetty rautakautisina keltteinä.
Varhaisin nykyisen Suomen puolelta löytynyt hannunvaakuna on kemijärveläisessä suksen puolikkaassa, ja on ajoitettu vuosiin 800-1050, viikinkiajalle. Tuolloin pohjoisessa tehtiin tietenkin paljon käsitöitä kudonnan ja neulonnan avuilla niiden ollessa selviytymisen ehto, vaan tehtiinkö varsinaisia solmutöitä, on hankala sanoa. On tunnettu, että punoksia on käytetty mm. aseiden ottimissa jo kauan sitten. Ainakin tiedetään, että erilaiset lettikampaukset olivat suuressa suosiossa viikinkiaikana, ainakin skandinaviasta tulleilla kansoilla. Miksei siis olisi koristeellisia punontoja käytetty muutoinkin.
Solmukuvioiden luominen on yleisesti hyväksytty yhdistettäväksi nimenomaan merimiesten ajanvietteeksi. Mitä tämä sitten konkreettisesti mahtoi tarkoittaa? Solmut ovat elintärkeitä mm. purjeiden sitomiseen jo esihistoriassa ja keskiajan merimies-kaupankäyjillä, joten merimiehiltä on toden totta monet solmuvariaatiot varmasti saaneet alkunsa.
On totta, että niin merimiehet kuin metsämiehetkin (ja naiset) ovat tarvinneet ja tarvitsevat edelleen monenlaisia solmuja reissuillaan. Merimatkoilla aika on kuitenkin saattanut käydä hieman pitkäksi, ja paksua nyöriä on sitten ollut luonnollista lähteä työstämään kuin ryijyä. Jokin solmuista ja punoksista on kuitenkin tehnyt jopa niin tärkeätä, että nämä on ikuistettu jopa muinaisiin skandinaavisiin riimukiviin (klikkaa nähdäksesi erilaisia merovingi- ja viikinkiaikaisia gotlantilaisia riimukiviä 500-1100 -luvuilta) kuvastamaan ikuista elämää ja otettu kuvaamaan elämää suurempia asioita, tuonpuoleiseen siirtyneitä kanssakulkijoita muistamaan. Eivätkä vain skandinaavit, vaan myös keltit, joihin skandinaviasta toki oltiin hyvin läheisessä kontaktissa ajanlaskun alun jälkeen, omaksuivat kulttuuriinsa tunnetut solmujen symbolit jo varmasti ennen pohjoisen asukkaita. Keltit kun vaikuttivat Euroopassa jo ennen ajanlaskun alkua ja toivat mukana tietoutta esimerkiksi roomalaisen valtakunnan alueelta ja kulttuureista ennen tätä. Näiden tutkiminen onkin aivan oma asiansa, ja tulen varmasti kirjoittamaan aiheesta enemmän.
Solmuja on löydetty myös mielenkiintoisissa konteksteissa maapallon toiselta puolelta: Inkakulttuurissa solmuja nimittäin käytettiin kirjoitetun kielen keinoin, ns. solmukirjoituksena.
Löytyypä nykyään solmuihin myös matemaattinen solmuteoria, joka on aivan oma tieteellinen tutkimusalansa.
Mutta takaisin itse solmeilun maailmaan:
Mikä makrameelanka ja solmeilutyyli sopii aloittelijalle?
Yksi tapa aloittaa makramee on seinätekstiilin valmistaminen. Aloittamiseen tarvitaan jokin mihin makramee solmeillaan, esimerkiksi keppi, lankaa ja sakset, mittanauha niin halutessaan. Helpoin tekele makramee-tekniikalla voisi olla esimerkiksi avaimenperä.
Makrameelangat ovat useimmiten kierrätetystä puuvillasta valmistettua lankaa, kuten esimerkiksi Novitan MacramEco makrameelanka tai Lankavan Paulina punoskude. Makrameelankaa on pääasiassa kolmea tyyppiä: narumaista punoskudetta (cord), yksikierteistä lankaa (string) ja säiemmäistä monikierteistä lankaa (strand rope, 3ply). Näitä kolmea tyyppiä voi löytyä erilaisilla paksuuksilla, ja langan paksuus vaikuttaa luonnollisesti yhdessä lankatyypin kanssa luodun tekstiilin ulkonäköön ja kokoon.
Vasta-alkajan on suositeltavaa aloittaa suurpiirteisimmistä töistä, jolloin paksuhko punoskude voi olla toimivin vaihtoehto, sillä sitä on helpompi työstää: purkaa ja tehdä uudelleen ilman langan hapsuuntumista. Kun tekniikka kehittyy ja pikkutarkempiin töihin viehtyminen kasvaa, toimivat kierteiset ohuehkot langat hyvin. Kierteisten lankojen hapsuuntuva ominaisuus on myös hyvä asia, sillä siten töihin voi luoda auki harjattavia yksityiskohtia, kuten hapsuja.
Erilaisten tekniikkojen yhdistämisestä avautuu uusia ulottuvuuksia ja erilaisia materiaaleja hyödyntäen käsitöihin saa luotua persoonaa. Makrameen rinnalla voi käyttää muita tekniikkoja, kuten kudontaa, jolloin tekstiiliin voi ujuttaa vaikka pöyheää villalankaa. Kokeilunhaluinen voi myös koittaa kirjontaa makramee-solmuilla luodulle pinnalle esimerkiksi muliinilangoilla. Myös puuhelmiä käyetään makramee-luomusten kauniina yksityiskohtina.
Muita makramee-tekniikalla tehtäviä suosittuja esineitä esimerkiksi lahjaideana ovat mm. avainnauhat, joihin tarvikkeeksi tarvitaan langan lisäksi avainrenkaita. Simppelin makramee-amppelin voi solmeilla vaikkapa maanläheisestä pellavanarusta. Näppärä solmeilee makrameetekniikalla itselleen laukun tai vaikkapa kukkaron käyttäen apunaan kukkaronkehystä.
Tärkeitä solmuja:
1. LEIVONPÄÄ (Lark's Head knot)
2. TASOSOLMU, SPIRAALI & KAKSOISTASOSOLMU (Half knot, Spiral & Squre knot)
3. SILMUSOLMU & KOHOSOLMU (Half Hitch / Clove Hitch & Double Half Hitch knot)
1. LEIVONPÄÄ (Lark's Head knot)
Leivonpäätä käytetään makrameessa pääasiassa lankojen kiinnittämiseen. Se aloittaa useimmat työt ja sitä käyttäen myös usein viimeistellään työt lisäämällä lankoja hapsuiksi. Leivopää voidaan toteuttaa kahdella tavalla: taittamalla lanka kaksinkerroin ja pujottamalla sen toinen pää silmukan läpi tai solmimalla se yhdellä langalla haluttuun kohtaan.
Valmis LEIVONPÄÄ-solmu
Vaihtoehtoinen tapa solmia Leivonpää, kun se täytyy tehdä taittamattomalla langalla:
Vaihtoehtoinen tapa solmia leivonpää mahdollistaa mm. puoliympyrän muotoisen kuvion luomisen
2. TASOSOLMU & KAKSOISTASOSOLMU (Half knot & Squre knot)
TASOSOLMU:
Tasosolmu on yksinään yleisesti hieman harvemmin käytetty solmu, sillä se on käytännössä puolikas Kaksoistasosolmu. Kaksoistasosolmulla voi kuitenkin luoda sille ominaisia pintoja, kuten nauhamaisen spiraali-kuvion.
Valmis Tasosolmu, joka on puolikas Kaksoistasosolmusta
Tasosolmua toistaen voi luoda spiraalimaista kuviointia
KAKSOISTASOSOLMU:
... jatketaan siitä mihin edellinen tasosolmu jäi
Kaksoistasosolmu on hyvin yleisesti makrameessa käytetty solmu, jolla saadaan luotua tasaista pintaa solmimalla useampi vastaava solmu limittäin toisiinsa nähden. Kaksoistasosolmulla voidaan myös luoda nauhamaisia tasaisia pintoja, tai niillä voi leikitellä erilaisia kuvioita luoden. Kaksoistasosolmussa tasosolmun jälkeinen solmu tehdään edellisen peilikuvana.
Valmis kaksoistasosolmu kiinnittyneenä leivonpää-solmujen välittömään läheisyyteen
Useaa kaksoistasosolmua peräkkäin solmimalla voi luoda tasaista nauhamaista pintaa
3. SILMUSOLMU & KOHOSOLMU (Half Hitch / Clove Hitch & Double Half Hitch knot)
Silmusolmu ja Kohosolmu ovat ehkä kaikkien käytetyimmät makramee-solmut, sillä niitä hyödyntäen monenlaiset kuviot on toteutettavissa tasaisen työjäljen ansiosta. Silmusolmu on puolikas Kohosolmu, eli lanka solmitaan vain kerran, kun kohosolmussa yksi lanka solmitaan kaksi kertaa.
Solmun voi aloittaa mistä tahansa kohtaa, kuten esimerkiksi kaksoistasosolmun vierestä
SILMUSOLMU:
Valmis Silmusolmu on puolet Kohosolmusta
KOHOSOLMU:
... jatkuu siitä mihin edellinen silmusolmu jäi
Kohosolmu muodostuu kahdesta silmusolmusta, ts. jokainen lanka solmitaan kaksi kertaa tasaista kohosolmuriviä luodessa
Tukilangaksi kutsutaan solmujen alle jäävää lankaa, jonka perusteella työ etenee haluttuun suuntaan esimerkiksi vasempaan tai oikeaan alaviistoon
Työlanka on se lanka, jolla varsinainen solmu toteutetaan
'
Seuraavassa osassa luodaan erikoissolmuja: Marjasolmu (Berry knot), Ruususolmu (Rose knot) sekä muutama erikoispinta ja letitys, jotka toimivat erinomaisesti seinävaatteiden yksityiskohdissa.
Kommentit
Lähetä kommentti